Čoahkkáigeassu

Fuolaheapmi gáibida empatiija ja doarjaga, muhto gáibida maiddái ovddalgihtii ráhkkaneami, ságastallamiid ja searvama oahppanproseassaide maŋŋel, ja diđolaš áŋgiruššama oažžut ruovttoluotta luohttámuša ja gaskavuođaid. Ollu dain seamma elemeanttain leat dehálaččat sihke pasieanttaide, geavaheddjiide ja oapmahaččaide ovtta bealde, ja bargiide nuppi bealde.

Fuolaheaddji ja kultuvra lea eaktun. Dán vuođđogeađggi haga eai boađe iešguđetlágan doaibmabijuin leat háliiduvvon ávki. Seammás hukse buorre fuolahus rabas ja oahppevaš kultuvrra. Dát boahtte háve sáhttá unnidit pasieantavahágiid ja eará sávakeahtes dáhpáhusaid.

Oahpisteaddji huksehus 

Oahpisteaddjis leat golbma váldooasi: 

• fuolahit pasieanttaid, geavaheddjiid ja oapmahaččaid 
• fuolahit dearvvašvuođabargiid ja eará mielbargiid 
• fuolaheaddji jođiheapmi ja kultuvra 

Juohke kapihtal álgá dainna manne fáddá lea dehálaš, dutkama ja vásáhusvuđot máhtu vuođul, ja loahpahuvvo geavatlaš váikkuhangaskaomiiguin mat čájehit mot dan sáhttá dahkat. Dán oahpisteaddji čoahkkáigeasu loahpas gávdná bajilgova geavatlaš váikkuhangaskaomiin ja málliin.

Álggos čilgejuvvo duogáš dán bargui. Dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusas dahkkojuvvo hui ollu buorre bargu, muhto dađi bahábut dáhpáhuvvet ain menddo dávjá sávakeahtes dáhpáhusat, eaige buohkat geaidda dat čuohcá, vásit maŋŋel sii leat bures vuhtiiváldojuvvon. Lassin dákkár geavatlaš hástalusaide ja fágalaš ákkastallamiidda, de leat leat boahtán ođđaset láidestusat Norggas ja Máilmmi dearvvašvuođaorganisašuvnnas (WHO). Dat deattuhit rabas, oahppevaš ja oadjebas kultuvrra, masa maiddái gullá psykologalaš oadjebasvuohta, pasieantasihkarvuođabarggus, ja oasálastiid váikkuheapmi dáhpáhusaid oktavuođas.

Loahpas čilgejuvvo vuohki ja proseassa. Ovdaprošeakta ja Dearvvašvuođadirektoráhta váldoprošeakta masa ollugat leat searvan lea buvttihan dán oahpisteaddji. Máhttomodealla mii lea vuođđun siskkilda dutkanmáhtu, vásáhusvuđot máhtu ja geavaheaddjiváikkuheami. Dát mielddisbuktá systemáhtalaš visogovadutkamušaid ja girjjálašvuođa ohcamiid, ja oassálastima bargo- ja referánsajoavkkuide máŋgga dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusa, profešuvnnaid, geavaheaddjiorganisašuvnnaid, akademiija ja eará orgánaid ovddasteddjiin.

1. Oassi Pasieanttaid, geavaheddjiid ja oapmahaččaid fuolaheapmi

Fuolaheapmi álgá ovdal go dáhpáhus dáhpáhuvvá, buori gulahallamiin ja vuordámušaid čielggademiin go deaivvada pasieanttain, geavaheddjiin ja oapmahaččaiguin. Lassin dasa ahte dát lea dárbbašlaš vai geavaheaddjit sáhttet váikkuhit, de sáhttá dat maiddái álkidahttit sávatkeahtes dáhpáhusa gieđahallama, jus fal dáhpáhuvvá. Go nu geavvá, de lea rabas mieđiheapmi ja šállošeapmi hui dehálaš. Sávakeahtes dáhpáhusat sáhttet čuohcat sidjiide geat vásihit dan guhkes áigái maŋŋelii, sihke fysalaččat, psyhkalaččat, sosiálalaččat ja ekonomalaččat. Almmá mieđiheami, šállošeami ja vásáhusa haga ahte váldo ovddasvástádus, sáhttet pasieanttat, geavaheaddjit ja oapmahaččat vásihit duppal luohttámušrihkkuma.

Oahpisteaddji earuha šállošeami ja ándagassii átnuma. Ii galgga ándagassii átnut ovdal go dilálašvuođat leat čielggaduvvon. Jus váilevašvuođat duođaštuvvojit, de lea hui dehálaš ahte sii geaidda dát guoská ožžot duohta ándagassii átnuma. Kapihtal 3 konkretisere duohta ándagassii átnuma osiid, ja heajos dahje pseudo - ándagassii átnumiid dovdomearkkaid. Kapihttalis čilgejuvvo maiddái dat perspektiiva mii gohčoduvvo buoridan lahkoneapmin  . Das deattuhuvvo fas hukset gaskavuođa ja luohttámuša gaskal bálvalusfálaldagaid ja sin geaidda dat guoská, mii fas váikkuha buorideame psyhkalaš dearvvašvuođa.

Sii geaidda dát guoská háliidit leat mielde sihkkarastime ahte dat maid sii leat vásihan ii dáhpáhuva fas. Dát lea deaŧalaš ágga dasa ahte oažžut pasieanttaid, geavaheddjiid ja oapmahaččaid searvat dáhpáhusa guorahallamii, oahppamii ja buoridanbargui. Dasa lassin lea dárbbašlaš oažžut sin oainnuid vai oažžu ollislaš gova das mii lea dáhpáhuvvan, masa WHO ja Dearvvašvuođabearráigeahčču čujuhit, eastadan dihte sávatkeahtes dáhpáhusaid geardduheami. Sidjiide geaidda guoská, berrejit oažžut iešguđetlágan vejolašvuođaid ja dorvvolaš rámmaid oassálastimii.

Lea dábálaš reageret vuorddekeahtes ja sávakeahtes dáhpáhusaide, ja eanaš reakšuvnnat jávket iešalddis. Sihke pasieanttaide, geavaheddjiide, oapmahaččaide ja mielbargiide, lea fágalaš prinsihppa "vuordilit čuovvolemiin” watchful waiting  vuordimin dehálaš láidestussan. Dat mearkkaša čuovvulit mot manná singuin geaidda guoská, ja čađahit doaibmabijuid dárbbu mielde. Dát lahkoneapmi ja čuovvoleami rollat čilgejuvvojit vuđoleappot 5. kapihttalis.

2. Oassi - Bargiid fuolaheapmi

Buorre fuolaheapmi álgá nu ahte bargit ráhkkanit sávakeahtes dáhpáhusaide, ja mot sii sáhttet dáid gieđahallat, doarjut iežaset kollegaid ja ságastallat pasieanttaiguin, geavaheddjiiguin ja oapmahaččaiguin. Dálá deaivvadanbáikkit ja sierra oahpahusláhčosat sáhttet geavahuvvot loktet gelbbolašvuođa ja seammás eastadit stigmatiserema, mii dávjá boahtá go lea mielde dáhpáhusas.

Čuovvoleapmi maŋŋel dáhpáhusa galgá dahkkot systemáhtalaččat, čielga rollaiguin ​​ja ovddasvástádusain. Bargiid fuolaheapmái leat vuođđun vihtta vuođđoprinsihpa go deaivvada ​​olbmuiguin geat leat kriissas, ja lea čohkkejuvvon 2. kapihttalis 10-čuoggá listui, mii lea juhkkojuvvon akuhta muddui ja čuovvolanmuddui. Psykologalaš ságastallama sadjái ávžžuhit psyhkalaš vuosttašveahki ja oahppanságastallama.

Doarjja kollegain lea deháleamos bargiide maŋŋel sávakeahtes dáhpáhusa. Kollega-doarjaga formaliserema ovdamunit leat dat ahte sihkkarastá ahte buohkain lea kollega, geainna hupmá, ahte dat čájeha organisašuvnna doarjaga ja sáhttá ovddidit kulturnuppástusa. Dát ii mearkkaš ahte fertejit váttis ortnegat. 3. kapihtal kollegadoarjaga birra muitala máŋga vejolašvuođa birra, maiddái fágalaš oaivillonohallama ja ehtalaš reflekšuvnnaid birra, ja čilge kollegadoarjaga vásáhusaid ja váikkuhusdutkamušaid birra.

Lea dehálaš oažžut mielde mielbargiid geahčadit dáhpáhusaid, vai sin perspektiiva dáhpáhusa čuvgen boahtá ovdan. Dat ahte sáhttit buoridit bálvalusa ja eastadit ahte sullasaš dáhpáhusat eai geardduhuvvo, ovddida maiddái mielbargiid gieđahallama dáhpáhusas ja máhcaha hálddašanvásáhusa. Dáhpáhusaid geahčadeami berre álggahit beaivválaččat, muhto ii nu duođalaččat - ja áinnas maiddái buriid vásáhusaiguin - ja galget sisttisdoallat máŋggalágan vugiid. 4. kapihtal čilge máŋga áigeguovdilis vuogi.

3. Oassi Jođiheapmi ja kultuvra

Kapihttalis "Kultuvra psyhkalaš oadjebasvuođa, rabasvuođa ja oahppama várás" čilgejuvvojit dehálaš iešvuođat kultuvrras mii sihkkarastá sihke bargiid ja pasieanttaid oadjebasvuođa. Dat govvida man láhkai bajitdási láidestusat ja girjjálašvuohta leat vuođđun, ja mot kultuvrra sáhttá ovddidit geavadis.

Psyhkalaš oadjebasvuohta lea dehálaš fáktora. Leat ollu dilálašvuođat mat sáhttet hehttet psyhkalaš oadjebasvuođa: vuordámušat ii bargat boastut , hierarkiija, guovddážis indiviida iige vuogádat, fasttes gulahallan. Go galgá eastadit dáid hehttehusaid, de lea dárbbašlaš ahte lea oahppan- ja vuogádatperspektiiva sávakeahtes dáhpáhusaide ja bargat ovttaárvosaš, gudnejahtti ja searvvaheaddji birrasiid ovdii

Jođiheapmi fáddán digaštallo sihke kulturjođiheami ja fuolaheaddji jođiheami hárrái. Fuolaheaddji jođiheapmi atná vuođđun Michael Wests operasjonalisering av compassionate leadership, ja rámmavuogádaga mii ovddida psykologalaš oadjebasvuođa, man Amy Edmondson lea ráhkadan jođiheddjiide. Sihke formálalaš ja eahpeformálalaš jođiheaddjit, ovdamearkka dihte sis geain lea fágahárjáneapmi, lea hui guovddáš rollat dearvvašvuođa- ja fuolahusdoaimmain ovdánahttit kultuvrra ja čájehit fuola dearvvašvuođa- ja fuolahusdoaimmain.