Healsoe- jïh hoksedïenesjelaaken tjïrrh, tjïelth stillesuvvieh healsoeeevtjije jïh hööptije healsoedïenesjh årroejidie faalehtidh. Tjarresjarnge lea tjïelten healsoedïenesje jïh juvnehtamme vuekie dagkerh dïenesjh öörnedh, jïh bielie tjïelten tjåenghkies healsoefaalenasseste. Bïhkedimmie krïevenassh kvaliteeten bïjre jïh juvnehtimmieh buerkiestieh tseegkemen, öörnemen jïh faalenassen bïjre tjïelten tjarresjarngine. Faalenasse edtja healsoem eevtjedh, faagi dåaresth årrodh jïh utnijh jarngesne utnedh. Ulmie lea healsoem eevtjedh jïh skïemtjelassh hööptedh viehkine varke viehkiem vedtedh jieledevoeth jarkelidh jïh healsoehaestemh jïh jieledem kroniske skïemtjelassine haalvedh.
Ulmiedåehkie lea almetjh lissiehtamme vaahrine skïemtjelassem evtiedidh, jallh joe leah skïemtjelassem evtiedamme. Vuesiehtimmien gaavhtan sjiehteles gosse gellie jïh guhkies healsoehaestemh jïh gosse vaahresne skuvlem jallh barkoejieledem laehpedh, jïh goh råajvarimmie jeatjah båehtjierdimmien åvtelen jallh mænngan. Almetjh maehtieh jïjtjh gaskesadtedh jallh staeriesdåaktere, nav jallh jeatjah healsoebarkijh maehtieh tjarresjarngese saadtesidh.
Filme: Nöörjen versjovnh tjarresfilmeste vuelieteekstine noerhte-, åarjel- jïh julevsaemien gieline (youtube)
Tjarresjarngen utnijh strukturelle, ellies dåarjoehtimmiem åadtjoeh bïhkedimmine akti akti jallh dåehkine, bïevnesh jïh darjomh mah fïereguhten daerpiesvoetide sjiehtieh. Faalenasse ryöhkoe 12 våhkoeh fïereguhten aejkien, jïh maahta dåarjoe årrodh fysiske darjoemidie, aejlies beapmojde jïh orrijidh snohkedh jïh rïevhkestidh, jïh psyskiske vaejvieh, nahkeretsagkesh jïh vaarege alkohovleåtnoem haalvedh.
Strukturelle dåarjoehtimmiefaalenasse aalka jïh galhkoe healsoesoptsestalleminie. Gosse daerpies maahta jienebh healsoesoptsestallemh tjïrrehtidh dåarjoehtimmieboelhken. Dåarjoehtimmiesoejkesje utnijen ulmieh jïh funksjovnedaltesem våaroeminie åtna jïh dorjesåvva utnijijstie jïh bïhkedæjjijste ektesne. Bïhkedæjja tjarresjarngesne lea laavenjostoeguejmie jïh dåarjoe. Gosse 12 våhkoeh vaaseme ulmieh jïh soejkesjem vuarjesje, jïh gosse daerpies faalenasse vadtasåvva vielie dåarjoehtimmiem bïjre. Dåarjoehtimmesne utnije edtja bïevnesh åadtjodh jïh maaje nuepiem åadtjodh sjyöhtehke voenges faalenassh pryövedh. Tjarresjarnge edtja bijjieguvviem jïh daajroem utnedh jïh dagkeri faalenassigujmie laavenjostedh jïh dejtie guhkiebasse stuvredh. Ulmie lea utnije edtja haelsoehaestemh haalvedh, jarkelimmieh tjåadtjoehtidh jïh jïjtse darjomigujmie jåerhkedh mænngan dåarjoehtimmie tjarresjarngesene lea galhkeme.
Strukturelle dåarjoehtimmiefaalenasse tjarresjarngine (PDF)
Maahta tjarresjarngen faalenassem nuhtjedh dovne goh aareh viehkieh hööptemen gaavhtan jallh evtiedimmiem skïemtjelasseste gaertjiedidh, jïh faalenassine årrodh almetjidie båehtjierdimmie-, rehabiliteereme- jallh habiliteeremesoejkesjisnie. Laavenjostoe dïenesji jïh daltesi dåaresth lea daerpies ihke utnijh edtjieh ellies jïh koordinereden dïenesjh dååjredh.
Tjarresjarnge viehkehte tjïelten laavenjassh loetedh. Edtja laavenjostoeguejmine årrodh voenges almetjehealsoebarkosne, gaskem jeatjah bïhkedimmien jïh bïevnesi tjïrrh årroejidie, jïh viehkine årrodh bijjieguvviebarkosne goh bielie våaroemistie tjïelten soejkesjeprosesside.
Tjaalege: Tjarreskåarhte jarkoestamme noerhte,- åarjel jïh julevsaemien gielese.